torstai 28. tammikuuta 2016

Elokuvien ikärajat

Elokuvilla ja tv-ohjelmilla on ikärajat. Ikä rajoilla pyritään suojelemaan lapsia heidän ikätasolleen haitallisina pidetyiltä sisällöiltä.  Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, jonka tarkoitus on suojella lapsia.
     Ikärajat ovat eri näyttö tilaisuuksissa joustavempia kuin muissa. Esimerkiksi dvd elokuvan ikärajasta on pidettävä kiinni,sitä ei saa näyttää nuoremmalle kuin mitä ikärajana lukee. Mutta elokuviin mentäessä ikärajoissa voidaan joustaa sillä tavalla että lapsi voi tulla aikuisen seurassa 3 vuotta ikärajaa nuorempana katsomaan elokuvan,mikäli aikuinen tietää lapsen suhtautumisen erinlaisiin asioihin hyvin ja tietää miten lapsi reagoi elokuvissa esitettyihin kohtauksiin. Joissakin ohjelmissa ei kuitenkaan ole lainkaan ikärajoja ja näitä ovat tv ohjelmat esimerksiki opetus-, sivistys-, kulttuuri-, musiikki-, urheilu-, visailu-, harrastus-, keskustelu-, ajankohtais- ja uutisohjelmat. Ikärajoihin sisältyy televisiossa myös ohjelmien esitysajat. 7-12 vuotiaille sopivia ohjelmia voidaan esittää mihin vuorokauden aikaan tahansa kun taas k 16 elokuvat voidaan esitttää vasta yhdeksän jälkeen illalla. 18 vuotiaille sallittuja ohjelmia esitetään vasta kello 23 jälkeen.

 Ikärajat merkitään dvd kansiin ja muihin symboleilla. Symbolit on jaettu ahdistus,seksi,väkivalta sekä päihteet osioihin.

Väkivalta symboli : Mietitään sitä että lapset eri kehitysvaiheissa kokevat väkivaltakuvaukset eri tavoin. Mediaväkivalta voi myös aiheuttaa ahdistusta, pelkoa, levottomuutta ja painajaisia.
 
Ahdistus symboli :  Pikkulapsilla ahdistuksen aiheuttajia voivat olla esimerkiksi voimakkaat tehosteet tai oudot hahmot. Ahdistus symboli kuvaa sitä että kuvakuksissa voi olla tekijöitä,jotka voi vaikuttaa sinun ajatuksiin,uneen tai voit saada siitä stressi reaktioita.

 Seksi: Lapsen ikätasolle sopimattomat seksikuvaukset voivat olla kehitykselle varsin haitallisia, antavan vääristyneitä malleja ja lyhentävän lapsuutta. Seksin näyttäminen elokuvissa jne. on hyvin harvasti tutkittu vaikutuksesta lapsiin,sillä siihen liittyy moraalisia asioita.

Päihteet:  Huumeidenkäytöstä puhuminen ei ole ikärajaperuste. Alkoholin käyttökuvaukset aiheuttavat ikärajan vain, jos käyttäjät ovat selkeästi alaikäisiä.

 Digitaalisissa peleissä on myös ikärajat. Niissä huomioidaan myös alastomuus, syrjintä uhkapelaaminen sekä kiroilu. Ero elokuviin löytyi siis edellisestä lauseesta. Pelien ikäluokittelun osalta Suomessa hyväksytään yleiseurooppalainen pelien ikärajajärjestelmä PEGI, joka tulee sanoista Pan-European Game Information. Pelien käytössä olevat ikärajat 3, 7, 12, 16 ja 18 eivät kerro pelien hastavuuden ikärajaa,vaan varoittavat sisällön mahdollisesta haitallisuudesta.

 Minun mielestä ikärajat ovat pääasiassa hyviä,mutta joskus tuntuu että ne ovat liian ankarasti laitettu suureksi. Olen itse huomannut myös joskus sen että k-16 elokuvat ovat paljon hurjempia kuin k-18.  Ikärajoja valvotaan kyllä aika vähän,sillä monilla nuorilla on kotonaan 18-vuotiaille tarkoitettuja pelejä sekä elokuvia. Mutta kuitenkin jos nuori ei muuta käytöstään pelejä pelatessa eikä ne vaikuta hänen sosiaalisin ajatuksiin,en näe haitaksi vaikka nuoret pelaisikin k-18 pelejä. Nykään kuitenkin jo internetistä voi katsoa jostain sivuilta k-18 elokuvia,tai pelata k-18 pelejä,niin vanhempien on varmasti vaikea valvoa tätä. Kun nuorille ei myydä kaupassa k-18 pelejä  tai elokuvia,vanhemmat yleensä siltikin ostaa niitä heille tai nuoret lainaavat muilta ystäviltään pelejä tai elokuvia lainaksi. Nuorien kehitys on kuitenkin yksilöllistä,joten ikäraja merkinnät ovat joskus mielestäni huonoja. Eivät kaikki saa samoista asioista mitään traumoja,tai ahdistuneisuutta sun muuta. Mutta lapsen ja nuoren tuntemalla, voi tietää minkälaisia pelejä sekä elokuvia nuori kestää katsoa.

Opinto käynti Päivälehden museoon

Päivälehden museossa on tietoa siitä miten kansalle saatiin ennen vanhaan tietoa maailmalla tapahtuneista asioista,ja pidettiin kansa tietoisena esimerkiksi sotien tapahtumista. Museossa oli esillä elektronisesti toimivia laitteita,joista pystyi esimerkiksi kuunnella jostain vanhasta tapahtumasta äänitteen.Päivälehden museossa oli myös lukusali jossa pystyit käydä lukemassa kaikenmaailman lehtiä ja kirjoja. Sitten siltä löytyi iso twitter seinä mistä näkyi miten paljon twiittejä lähtee juuri sillä sekunnilla maailmalle,seinään tuli jatkuvasti . Lisäksi siellä oli sellainen informaatio veistos missä oli esillä paljon eri tietoja kaikista tapahtumista. Siellä oli esillä vanhanaikaisia tiedotusvälineitä,joita esimerkiksi lehtiin kuvia ottavat ihmiset käyttivät.         
Museossa oli tietoa yleisesti kaikesta sellaisesta mistä nykyäänkin löytyy tietoa lehdistä,sekä internetistä. Esimerkiksi tapaturmista,sodista,urheilusta, sekä tietenkin joissain oli mainoksia esimerkiksi alla olevan kuvan batman juomasta.Museossa oli esillä artikkeleita vanhoista lehdistä ja oli jännä huomata miten esimerkiksi fontti on nykyään nyky aikakauden fontti kirjaimilla kuin ennen aikaan oli erinlainen kirjoitus fontti.


 
 Yllä olevassa kuvassa on vanhoja kameroita.


 Batman juoma mainos

Tälläistä matkalaukkua kuvaajat kantoivat mukanaan,sillä kuvat piti tehdä vaikka ulkomailla ollessa hotellin vessassa,mihin täytyi tehdä itse pimiö. 


Tästä tietokoneen ruudusta näkyi kun taittajat teki seuraavan päivän lehteä Helsingin Sanomiin. Ruudusta näkyi realiaikaisesti kun sitä tehtiin juuri sillä hetkellä.



 
 Tässä oli yksi ensimmäisistä tietokoneista,millä käsiteltiin tekstiä.

 Tässä oli yksi itse kosketettavista laitteista siellä. Kosketat jotain kuvia,jolloin ruuduille ilmestyy erinlaisia tageja,mistä ruuduille tulee aiheeseen liittyviä kuvia. 

 
Museossa oli laite mistä pystyit itse rullaamaan nappulasta tietyn päivämäärän ja katsoa mitä silloin lehteen oli painettu. Yllä olevassa kuvassa on minun syntymäpäivä päivämääränä lehdessä vuotena 1998. Tästä oli hauska katsoa mitä silloin 17 vuotta sitten oli päivän uutis aiheet,sekä millaisia tuotteita myytiin ja millä hinnalla.
 

Tässä kuvassa kerrottiin titanic laivan uppoamisesta.

maanantai 18. tammikuuta 2016

sananvapaus

Sananvapaudella tarkoitetaan että sinulla on oikeus ilmaista mielipiteesi,julkistaa ja vastaanottaa tietoja ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.Suomessa sananvapaus on turvattu laissa.Sananvapautta pyritään rajoittamaan mahdollisimman vähän. Sananvapauteen voidaan kuitenkin puuttua jos asia huomataan lainvastaiseksi. 

Sananvapaus ei oikeuta syrjintään, toisen ihmisen kunnian loukkaamiseen tai väkivaltaan yllyttämiseen. Esimerkiksi internetin keskustelusivujen sensuuri rasististen viestien estämiseksi ei ole mielipiteen- ja sananvapauden vastaista.

 Ilman sananvapautta ei ole muitakaan vapauksia, koska ilman avointa julkista keskustelua ei saada tietoa mahdollisista ihmisoikeusrikkomuksista eikä siten saada vallanpitäjiä vastuuseen teoistaan. Näin ollen sananvapaus on demokratian perusedellytys.
Tässä vielä sananvapaudesta keskustelua  :
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1422334300597


Lähteet : http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/sananvapaus/ https://effi.org/sananvapaus/

maanantai 4. tammikuuta 2016

hvitträsk kirja(marjamäki)



1. Kirjan sisällys luettelon asiat ovat jaettu seuraaviin asioihin :
- hvitträsk

- museokierros

- muut rakennukset ja puutarha

- aikajana


2 .  Arkkitehteinä toimivat Herman Gesellius, Armas Lindgren, sekä Eliel Saarinen. Hvitträsk sijaitsee Kirkkonummella. Talo toimi arkkitehtien kotina sekä toimistona. Arkkitehdit ostivat hvitträsk tontin marraskuussa vuonna 1901. Hvitträsk rakennukset rakennettiin vuosina 1901-1903. Ensimmäinen rakennus oli pyöröhirsinen pieni huvila "lilla villan" , joka muistuttaa perinteistä suomalaista luhtiaittaa. Päärakennuksen pohjoisiipeen syttyi tulipalo vuonna 1922. Eliel Saarisen poika,Eero Saarinen suunnitteli uuden rakennuksen tuhoutuneen tilalle. Sen ulkonäöstä tuli paljon vaatimattomampi kuin edellisestä. Eero Saarinen tunnettiin yhdysvalloissa arkkitehtinä,hän voitti parikin palkintoa töistään ja muutti lopulta yhdysvaltoihin perheensä kanssa. Toimi siellä suunnittelijana sekä opettajana. Vuonna 1981 Suomen valtio osti Hvitträskin. Sen jälkeen hvitträsk siirtyi museoviraston hallintaan vuonna 2000.

 Talo edustaa kansallisromanttista arkkitehtuuria ja sitä pidetään suomalaisen art nouveau. kauden keskeisenä kokonaistaideteoksena. Rakennus kokonaisuus mielletään nykyään olemukseltaan syvän suomalaiseksi,vaikka talon monet osat edustavat englantilaista sekä amerikkalaista arkkitehtuuria.Hvitträskkin päärakennuksen eteisessä koristelee takka,talon tuvassa on tammesta tehty sisustus,ruokasali on matala ja siellä on kaari-ikkunat,lasimaalauksia sekä holvikatot,kukkahuone eli huone jossa mm. kasvatettiin kukkia,sekä syötiin aamupalaa.Saaristen makuuhuonessa koreili kaarevat kaapit,kampauspöytä,sekä kaarevapäätyinen makuuhuone.Kylpyhuoneessa oli lattiaan upotettu amme,siellä oli myös aikoinaan oma vedenlämmitin.Lasten makuuhuoneen sisustuksesta ei ole aluperäisittäin tarkempia tietoja mutta lasten leikkihuoneesta löytyi mm. freskoristelua,pienemmät kalusteet kuin normaalisti,sekä helposti puhdisttettavissa olevat pinnat kalusteissa sekä seinissä.Ruusukamarissa oli pelkkään oleskeluun olevia kalusteita,siellä oli kukallinen kangastapetti josta nimikin  Ruusukamari luultavasti tulee.Rakennuksessa oli vaarin huone eli Eliel Saarisen isän huone. Rakennuksen yläkerrassa sijaitsi piirtäjien huone,mikä toimi myös talousapulaisten huoneena. Rakennuksessa sijaitsi myös arkkitehtien rentoutumiseen tarkoitettu biljardi huone. Vuonna 1908 suuri ateljee jaettiin väliseinällä kahtia Eliel Saarisen ja Herman Geselliuksen omiksi työtiloiksi. Saarisen työtilat kävivät silloin ahtaaksi,joten työtiloja siirrettiin biljardi huoneen puolelle. Herman Geselliuksen kuoltua Eliel Saarinen sai koko huoneiston itselleen. Tällöin huoneesta tehtiinkin kirjasto. Kirjasto toimi myös arvokkaana herrain-ja vastaanottohuoneena sekä neuvottelutilanan ja tila pystyttiin eristämään ateljeesta paksuilla verkaverhoilla. Rakennuksessa oli myös Loja Saarisen (Elielin vaimo) työhuone. Huone oli holvikattoinen,ja siellä oli kangaspuita. Hvitträsk kellarissa sijaitsi myös ruokakellari.



 Hvitträskin muut rakennukset ja puutarha :

 - Pieni huvila eli "Lilla villan"
- Pohjois siivessä sijaitseva torni
- Iso puutarha missä oli kivisiä rakenteita, pihoilla oli lukuisia puita,runko syreenejä ja hernepensaita. Rakennusten keskellä oli suojaisa ja tasainen sisäpiha.Siellä oli puutarhaterasseja. Puutarhat olivat lajiteltu eteläiseen terassipuutarhaan siellä oli mm omenapuita sekä ruusupensaita,pohjoiseen muotopuutarhaan missä oli kasvimaa sekä ruusutarha sekä järven puoleiseen alaterassiin mikä oli alkuaikoina tärkeä oleskelu tila.Siellä oli iso hiekkakenttä,missä mahdollisesti asujat pelasivat erinlaisia pelejä.